Resurssivirrat haltuun- hanke vei kohti resurssiviisasta Suomea
Eri puolilla Suomea testattiin vuonna 2014 luonnonvarojen fiksumpaa käyttöä edistäviä työkaluja ja toimintamalleja. Kantavana voimana oli yhteistyö. Turussa löydettiin opiskelijoista voimavara yritysten innovatiivisempaan resurssien käyttöön. Lahdessa kehitettiin sivuvirtamateriaalipörssiä, joka voisi toimia yritysten ja julkisen sektorin yhteisenä foorumina. Jyväskylässä etsittiin uusia mahdollisuuksia maamassojentehokkaampaan käyttöön alueellisen yhteistyön kautta.
Näissä resurssiviisaissa projekteissa tutkittiin erilaisten resurssien viisaampaa käyttöä ja kartoitettiin siihen sopivia työkaluja. Resurssiviisaudella tarkoitetaan esimerkiksi energian ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalin kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Näiden alueellisten projektien tulokset on nyt koottu yhteen Preziin.
Resurssivirrat haltuun -hanke kokosi alueelliset projektit yhteen ja muodosti toimijoiden välille avoimen yhteiskehitysverkoston. Kartoittamisen ja testaamisen lisäksi pyrittiin levittämään löydettyjä hyviä käytäntöjä verkoston kumppaneille sekä poistamaan kehitystä jarruttavia esteitä. Verkoston tavoitteena oli rakentaa yhteistä, resurssiviisaampaa Suomea. Avoin verkosto eri toimijoiden välillä eri puolilta Suomea on edesauttanut nopeampaa muutosta kohti resurssiviisaampaa Suomea – pyörää ei tarvitse keksiä eri alueilla monta kertaa.
Parhaista käytännöistä on koottu Prezi, josta löytyy työkaluja sekä toimintamalleja resurssien kulutuksen seurannan ja hallinnan avuksi:
Opiskelija-yritys yhteistyöllä lisäarvoa sidosryhmille
Turun ammattikorkeakoulu testasi InnoCamp – innovaatioleiriä. Leiri oli useiden eri sidosryhmien tuotos – mukana oli opiskelijoiden ja yritysten lisäksi resurssien tehokkaamman käytön asiantuntijoita. Monitahoisesta yhteistyöstä hyötyivät kaikki. Yritykset saivat käyttökelpoisia ratkaisuja, opiskelijat arvokkaita yrityskontakteja ja asiantuntijat palautetta kehittämilleen resurssitehokkuustyökaluille.
– Tuotteistetulla InnoCampillä myymme yhteistyötä ja konkreettisia rahallisia ja ympäristöhyötyjä yrityksille. Juuri resurssitehokkuus on teema, jossa opiskelijoiden innovaatiopotentiaali kannattaa hyödyntää, sillä mahdollisuuksia on valtavasti. Resurssitehokkuus sopii moneen alaan ja monialaiset ryhmät pystyvät tuottamaan ideoita, joita yksilö ei koskaan pystyisi yksin tuottamaan, kertoo Turun AMK:n projektipäällikkö Henna Knuutila.
Opiskelijoille annettiin tehtäväksi ideoida esimerkiksi sitä, voivatko mukana olevat yritykset säästää energiaa, vettä tai muuta materiaalia. Lähtökohtana olivat yrityksen aidot toimeksiannot. Opiskelijat kilpailivat siitä, kuka keksisi parhaan innovaation yritykselle.
– Innostuneet opiskelijat ja heidän tuoreet ideansa jätteiden hyötykäytölle yrityksessämme oli todella positiivinen yllätys. Otamme heidän ajatuksensa tulevaan strategiaamme ja jalkautamme ne yrityksemme käytäntöihin. Olemme jatkossa ehdottomasti mukana vastaavassa opiskelijayhteistyössä, sanoo logistiikkapäällikkö Arto Mäenpää Kataja Eventistä, joka oli mukana InnoCampissä.
Materiaalipankki yritysten ja julkisen sektorin yhteiseksi foorumiksi Lahdessa
Lahden kaupunki yrityskumppaneineen kehitti verkkotyökalu Mpankkia, jonka kautta ylijäämämateriaali voi löytää uuden käyttäjän. Mpankki on suunnattu yrityksien käyttöön ja siellä on ollut vajaa 100 käyttäjää. Kaupunki testasi yhdessä yrityskumppaneiden, Kierrätysverkko Oy:n, Risain Oy:n sekä Tarsius Oy:n kanssa työkalua ja pyrki selvittämään työkalun käyttöön liittyviä haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Selvisi, että työkalun toiminta jatkossa ilman julkista tukea edellyttää nykyistä suurempia käyttäjä- ja tilausmääriä. Lahdessa yrityskumppaneita autettiin työkalun käytössä kädestä pitäen. Yritykset olivat hyvin kiinnostuneita liittymään Mpankkiin, mutta he kaipasivat alussa apua sivuvirtojensa kartoittamiseen. Mpankki on yrityksille edullinen ja helppo tapa kehittää omaa resurssitehokkuuttaan.
Lahden seudulla tehtiin myös kokeilu, jossa otettiin julkinen sektori mukaan materiaalipörssiin. Kokeilu onnistui ja Hollolan koulun pöydät pääsivät hyötykäyttöön heinolalaiseen yritykseen. Mpankista löytyi samalla rajapinta julkisen ja yksityisen sektorin materiaalivirtojen tehostamiselle.
– Tämän kaltainen verkkotyökalu voisi tulevaisuudessa toimia yritysten ja julkisen sektorin yhteisenä foorumina. Tarvitaan vain hiukan lisää avoimuutta ja kaikki voivat hyötyä tästä, kertoo kehityspäällikköSaara Vauramo Lahden kaupungilta.
Jyväskylässä kehitettiin alueellista yhteistyötä maamassojen tehokkaampaan hallintaan
Maa-aineshallinnan tehostaminen lähti Massainfo-kokeilusta, jossa oli tarkoituksena kehittää tietojärjestelmä, jonka kautta maarakennusalan toimijat näkisivät helposti missä, milloin ja kuinka paljon maa-aineksia on tarjolla tai tarvitaan muualla. Massainfo odottaa vielä toteutumistaan, mutta Jyväskylän alueella saatiin kehitettyä seudullista yhteistyötä ja tiedonjakoa resurssien tehokkaampaan käyttöön.
Jyvässeudulla haastateltiin viittä eri kuntaa maamassoihin liittyen ja kerättiin hyviä käytäntöjä. Haastatteluissa nousi esiin, että ylijäämämaiden loppusijoitus tulisi huomioida jo kaavoituksessa. Näin ylijäämämaat saadaan sijoitettua lähelle syntykohdetta, jolloin kuljetuskustannusia ja ympäristöhaittoja saadaan minimoitua. Jyvässeudulla kaivattiin myös yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämistä eri toimijoiden välillä. Yhteistyölle löytyikin toimiva alusta, kun alueelle perustettiin Keski-Suomen maarakennustyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa myös jatkossa Infra ry:n koollekutsumana.
Blogilla lisää tunnettuutta biokaasulle Jyväskylässä
Maamassojen lisäksi Jyväskylässä selvitettiin taustoja sille, miten biokaasu otetaan Pohjoisen Keski-Suomen alueella vastaan. Samalla kehitettiin uusia tapoja, joilla saataisiin vahvistettua tietoisuutta biokaasusta ja luotua positiivisempaa kuvaa siitä. Yksi keino tähän oli projektin aikana perustettu Rehellisesti biokaasusta -blogi.
– Huomasimme, että alueeltamme löytyy laajaa mielenkiintoa biokaasua kohtaan. Saimme päättäjiä hyvin mukaan järjestämäämme Rehellisesti biokaasusta -opintomatkallemme, jossa vierailimme biokaasulaitoksilla. Monien toiveissa oli tulevaisuudessa paikallinen biokaasulaitos, sanoo projektisuunnittelija Tiina ToivonenJyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Koko yhteiskunnan sitouttamisesta löytyy polku resurssiviisauteen
Resurssivirrat haltuun –hanketta vetänyt Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, painottaa kaikkien yhteiskunnan sektoreiden sitouttamista toimimaan yhdessä. Kaupungit kaipaavat entistä enemmän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kehittyäkseen. Uudenlaiset yhteistyömuodot mainitaan usein avain asemassa kestävämmän kehityksen saavuttamisessa.
Tässä hankkeessa Sitran pyrkimyksenä on ollut nimenomaan kehittää uusia muotoja yhteiskunnan sitouttamiseen ja sidosryhmien osallistamiseen. Lahdessa, Jyväskylässä ja Turussa onkin onnistuttu pienentämään kuilua innovaattoreiden ja innovaatioiden toteuttajien välillä – yritykset ja kaupungin johto ovat löytäneet uusia yhteistyön muotoja, ja samalla yritykset ovat löytäneet voimavaran opiskelijoista. Resurssiviisas Suomi vaatii sektoreiden välistä yhteistyötä.
Resurssivirrat haltuun -hankkeen kokeiluja ja testailua vetivät Suomen itsenäisyyden juhlarahaston rahoittamana Turun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Lahden kaupunki. Jokaiselta alueelta valittiin yksi resurssienhallintaan liittyvä työkalu tai toimintamalli, josta rakennettiin koko Suomeen monistettavissa oleva versio. Tarkempia tuloksia kolmesta testauksista kuullaan aiheeseen liittyvissä tapahtumissa vuonna 2015.
Kirjoittaja: Sara Malve / Turun AMK
Lisätiedot:
Henna Knuutila / Turun AMK
Kirsi Knuuttila / JAMK
Saara Vauramo / Lahden kaupunki