Tekstiilikierrätys-pilotin työllistämisnäkökulmat

11.12.2015

Tämä blogiteksti on vastaus Jukka Vornasen 11.12. kirjoittamaan blogitekstiin liittyen tekstiilikierrätys-pilotin tukityöllistymistoimiin.

 

Kiitos Jukka Vornanen palautteestasi! Käsittelit kirjoituksessasi tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja.

Turun AMK on vetämässä tätä uutta tekstiilikierrätyksen pilottihanketta, jonka tarkoituksena on luoda tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymä Varsinais-Suomeen.

Esittämäsi kysymykset ovat ajankohtaisia, mm. syksyllä Imagen blogissa nostettiin samaa aihetta esiin liittyen suomalaiseen gTIE-yritykseen, joka valmistaa ylijäämäkangaspaloista design-tuotteita mielenterveyskuntoutujien avulla.

Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia. Toimintamme tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus, jossa ympäristön lisäksi on huomioitu ihmisten hyvinvointi.

Poistotekstiilipilottia AMK:ssa vetää Resurssitehokas liiketoiminta tutkimusryhmä ja yhtenä toimintamme alueena on sosiaaliset innovaatiot ja vastuullisuus. Nämä ovat meillekin hyvin tärkeitä teemoja toiminnassamme.

Vastaamme AMK:n puolesta kirjoitukseesi. Tekstissäsi mainittiin, että ” Turun kaupungin työllisyystoimikunnassa käsiteltiin 7.12. esitystä, jonka mukaan kaupunki tukisi 280 000 eurolla tekstiililajittelun järjestämistä työkokeilutoimintana”. Tämä ei kuitenkaan ole meidän hankkeemme, vaan teemme sen kanssa yhteistyötä.

 

Tässä on muutamia kommentteja kirjoitukseesi.

Kirjoititte:

”Valitettavasti tekstiilikierrätyksen ketjussa on yksi iso epäkohta. Kierrätetyn tekstiilimateriaalin jatkojalostus vaatii tekstiilien tarkkaa esilajittelua, johon koneet eivät (ilmeisesti?) vielä pysty. Tarvitaan siis manuaalista lajittelua, johon Turussa on suunniteltu työllistettävän työttömiä”

Pilotissa testataan tekstiilien noutoa, keräystä, kuljetusta, vastaanottoa, lajittelua ja tärkeimpänä hyödyntämistä. Lajittelu on siis vain yksi osa kokonaisuutta. Tärkeä sellainen.

Lajittelua voidaan tehdä käsin ja koneiden avulla. Tämän pilotin aikana on tarkoitus tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ja kehittää myös koneellista lajittelua. Edelleenkin tarvitsemme kuitenkin käsin lajittelua.

 

Kirjoitatte:

”Mikäli lajittelu toteutetaan nykysuunnitelmien mukaan, Lounais-Suomen tekstiilikierrätyksen ekosysteemi aiotaan rakentaa 150 hengen hikipajan varaan.”

Tämä on kauhukuva, jota emme itsekään tietysti halua. Kävimme juuri vierailulla Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa, jossa on tuetuille työllistetyille kehitetty laaja tukiverkko sekä pyritty löytämään tuetun työnteon aikana heille uusi työpaikka.

Ekokaarinasta Pentti Kallio sanoo näin:

”Työllistävällä toiminnalla ei suinkaan “orjuuteta” ihmisiä, vaan pyritään edistämään työmarkkinavalmiuksia ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kunnat ja kolmannen sektorin toimijat tarjoavat tukityöpaikkoja, työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja jotta saadaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden henkistä- ja fyysistä työkykyä ylläpidettyä ja parannettua. Tekstiilien lajittelu ja ohjaaminen uudelleenkäyttöön tai raaka-aineeksi on ns. matalan kynnyksen työtä jota pystyy tekemään hieman heikommallakin ammattitaidolla ja -fysiikalla.

Tukityöllistämisen perimmäinen tarkoitus täyttyy kun ihmisille pystytään tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan haastavampia tehtäviä työkyvyn ja terveyden niin salliessa. Tekstiilikierrätyksessä tällä hetkellä liikkuvat rahamäärät ovat niin pienet, etteivät ne mahdollista kannattavaa liiketoimintaa, mutta pyrkimys on saada nyt käyntiin lähtevän hankkeen kautta sellaista tietoa ja tuloksia joilla mahdollisesti voidaan osoittaa että kierrättäminen tässäkin kohtaa on parempi vaihtoehto kuin polttaa käyttökelpoinen vaate / tekstiilimateriaali. Vertaistuen merkitys tukityöllistämisen osana on todella suuri, yhdessä tekemisellä on hyvin tärkeä rooli todella monelle pitkäaikaistyöttömälle henkilölle.

Paluu työelämään monen vuoden työttömyyden jälkeen ei ole mikään helppo juttu, vaan ihmisen elämän kokonaisvaltainen muuttaminen takaisin ns. normaaleihin arkirutiineihin, lähtien aamuheräämisestä ja vastaavasta “normaalista” toiminnasta.”

Vastaavantyyppistä toimintaa on tehty Hämeenlinnassa myös jo pitkään TexVex-hankkeen puitteissa. Siellä toimintaan osallistuneilla oli hyvin positiivisia kokemuksia. Siellä osa toiminnasta toteutettiin työkokeiluna.

 

Kokemuksia Forssan Texvex-pajasta:

”Ulkopuolisen silmin katsottuna näyttäisi, että työpajalla vain lajitellaan vaatteita, ja osa ompelee. Mutta mitä on kaiken toiminnan takana? Työpajapaikat räätälöidään ja sovitaan henkilökohtaisesti asiakkaan kanssa. Työ- pajan valintaan voi nuori vaikuttaa mahdollisuuksien ja alueen tarjonnan mukaan sen, mikä häntä kiinnostaa. Uutena tekijänä on, että Texvex on Forssan alueella ollut haluttu työpaja ja sinne on pyritty. Mikä sen saa aikaan, että Texvex-työpajalle halutaan tulla? Toiminnan rakenne on pohjimmiltaan hyvin pitkälle samankaltaista kuin muillakin työpajoilla.”

Lajittelutyössä viihtyminen ja työllistyminen jatkossa muualle ovat tärkeitä teemoja. Turun AMK:ssa päättyi juuri kansainvälinen tutkimuspaja, jossa tarkasteltiin miten työllistettävä motivoituu tehtävään ja hänen työllistymistään voidaan tukea.

Mm. Sitra on esittänyt lukuja kiertotalouden työllistävästä vaikutuksesta. Kun tekstiilin ja muiden materiaalien kiertoa saadaan kehitettyä niin myös työpaikkoja tulee lisää. Tekstiilien kierrätyksen ympärille on tarkoitus saada luotua uutta liiketoimintaa sekä houkutella Turkuun uusia yrityksiä, jotka toisivat alueellemme lisää työpaikkoja tulevaisuudessa. Tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymää ei ole tarkoitus rakentaa Turun alueen työttömien hyväksikäytön varaan.

 

Summa summarum: olemme mielellämme yhteistyössä kehittämässä tätä toimintaa kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen arvojen pohjalle ja toivommekin alueemme eri toimijoiden panostusta, asiantuntijuutta ja ideoita, jotta voimme luoda Turun alueesta hyvinvoivan ja menestyvän kiertotalouden mallialueen.